| |
Finnish Bible 1938 |   | |
 |
| |
| | Job 17:1 | "Minun henkeni on rikki raastettu, minun päiväni sammuvat, kalmisto on minun osani.
| |
| | Job 17:2 | Totisesti, pilkka piirittää minua ja silmäni täytyy yhä katsella heidän ynseilyänsä.
| |
| | Job 17:3 | Aseta puolestani pantti talteesi; kuka muu rupeaisi kättä lyÃden minun takaajakseni?
| |
| | Job 17:4 | Sillä sinä olet sulkenut ymmärrykseltä heidän sydämensä; sentähden sinä et päästä heitä voitolle.
| |
| | Job 17:5 | Ystäviä kutsutaan osajaolle, mutta omilta lapsilta raukeavat silmät.
| |
| | Job 17:6 | Minut on pantu kansoille sananlaskuksi; silmille syljettäväksi minä olen tullut.
| |
| | Job 17:7 | Minun silmäni on hämärtynyt surusta, ja kaikki minun jäseneni ovat kuin varjo.
| |
| | Job 17:8 | Tästä oikeamieliset hämmästyvät, ja viatonta kuohuttaa jumalattoman meno.
| |
| | Job 17:9 | Mutta hurskas pysyy tiellänsä, ja se, jolla on puhtaat kädet, kasvaa voimassa.
| |
| | Job 17:10 | Mutta te kaikki, tulkaa jälleen tänne; en lÃydä minä viisasta joukostanne.
| |
| | Job 17:11 | Päiväni ovat menneet, rauenneet ovat aivoitukseni, mitä sydämeni ikävÃitsi.
| |
| | Job 17:12 | YÃn he tekevät päiväksi; valo muka lähenee pimeydestä.
| |
| | Job 17:13 | Jos kuinka toivon, on tuonela asuntoni; minä levitän vuoteeni pimeyteen,
| |
| | Job 17:14 | minä sanon haudalle: `Sinä olet isäni`, ja madoille: `Äitini ja sisareni`.
| |
| | Job 17:15 | Missä on silloin minun toivoni, ja kuka saa minun toivoani katsella?
| |
| | Job 17:16 | Ne astuvat alas tuonelan salpojen taa, kun yhdessä lepäämme tomussa."
| |
